Vielä viimeinen päivä suurta viikonloppua. Kyseinen aamu alkoi ilmoittautumisella talkooväkeen, sillä olimme isolla porukalla menossa jakamaan sunnuntain lounasta. Halusin kantaa korteni kekoon ottamalla osaa myös talkootyön kautta.Tälläisellä talkoovoimalla festarit pitkälti toteutetaan. Eikä se ole niin rankkaa kuin mitä luulisi. Mukavien ihmisten kanssa on hauska tehdä, vaikkei heitä ei tuntisikkaan!
Koska olin jakamassa ruokaa, välistä jäi Jumalanpalvelus ja Bass 'n' Helenin konsertti, mutta mistä sitä ei luopuisikkaan hyvyyden eteen?
Sen jälkeen suunnaksi vielä kerran päälava.
Paikan päällä Claas B. Jambor Saksasta oli jo kovassa vauhdissa. Eikä vauhti yhtään hidatunut Teran aikana. Tera suoritti spektaakkelimaisen rumpalin vaihdon rumpu battle hengessä. Lavalle päästettiin myös Maata Näkyvissä -gospelstara-kisan voittaja. Laulun harrastajana oli hienoa kuulla myös nuorten ääniä tuttujen bändien rinnalla.
Upeaa yhteislaulua säesti koko viikonlopun MN Houseband, kiitos siitä!
Kovaakin kovemman viikonlopun jälkeen on aika palata arkeen. Tällä jaksaa pitkään. Olo on voimaantunut. Viikonlopusta tulee edelleen juteltua kavereiden kanssa. "Hei muistakko sielä festareilla silloin..."
Jos Luoja suo niin ensi marraskuussa uudestaan.
Löysin festareiden sivuja selaillessani tälleisen 'Helmiä' osion, jonne on koottu pätkiä eri henkilöiden pitämistä puheista. Siinähän koko viikonloppu aika hyvin kiteytyy.
“Tärkeintä ei oo se mitä me ollaan ja tehdään, vaan se mitä Jeesus on tehnyt meidän puolesta. Me ollaan tärkeitä hänelle.” – HB, artisti
Sunnuntaista kuvia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti